Humala, viina ja villit naiset

Meidän suomalaisetn alkoholikulttuuri muistuttaa sitä aikaa ,kun miehet kulkivat eläimen taljat päällään , juoksivat riistan kiinni metsästä ja örisivät emännilleen. Tuleepa mieleen myös viikingit. Sivistysvaltio siis viimeisen päälle. Mistä ihmeestä tuo tapa on meille juurtunut. Vai osuinko naulankantaan? Milloin ja mistä suomalainen juomakultturi sai alkunsa? Se ei ainakaan tuollut tuontina ranskan maalta tai muista välimeren maista.Teknologia kehittyy, mutta juomakulttuuri laahaa pahasti perässä.

Minä opettelin juopottelemaan jo aivan liian varhain. Niinhän kaikki tekivät. Se oli kova juttu se. Alkoholin ainoa tarkoitus oli siis saada pää sekaisin. Vedettiin perseet ja rymyttiin pitkin kyliä. Ei sieltä mitään erityisen mukavia muistoja olekkaan... Elämän varrella asenteet ja kokemukset alkoivat muokata mielikuvia alkoholista varsinkin viineistä, mutta toiminta säilyi melkopitkälti samanlaisena. Kun otettiin niin otettiin olan takaa. Se oli joko tai.

Nykyään tilanne on toisenlainen. Elämä on opettanut paljon ja tiedon kautta asenteet ovat muuttuneet  myös alkoholia kohtaan.  En mielellään juo viiniä muualta kuin viinilasista. Punaviini onkin suosikkini ja nautin sitä usein lasillisen ruoan kanssa sekä seurustelu juomana illanvietoissa.
Olutta, jota ennen join kaksin käsin, en juo nykyisin enää lainkaan. En juo sitä siksi, koska en erityisemmin pidä sen mausta ja toisekseen se on viljatuote, jotka eivät sovi minulle muutenkaan. Väkeviin en pääsääntöisesti koske lainkaan, koska ne eivät todellakaan sovi minulle. Drinkkejä nautiskelen silloin tällöin. Espanjan reissuilla viinien ohella vakionautintoaine on pinacolada, joka on siis drinkki. Se sisältää Bacardia, kookosmaitoa ja ananasmehua. Hmm... :)

Suomalaiset voisi jakaa mielestäni kolmeen ryhmään alkohinkäytön suhteen; alkoholistit, ihmiset joille alkoholi on päivittäinen pakko.  Joko tai juojat, ihmiset jotka rentoutuvat vetämällä perseet ja sillä mitä juodaan ei ole niin väliä ja nautiskelijat, ihmiset, jotka tietävät mitä juovat ja eivät pidä hillitöntä humalaa itsetarkoituksena.

On todella saanut tehdä töitä, että on päässyt omien tapojensa suhteen tähän pisteeseen  siitä mistä yhteinen matka alkoholin kanssa alkoi. Ja silti vanha juurtunut tapa nostaa välillä päätään ja kontrolli katoaa.

Asenne taitaa olla tässkin se ratkaisevin tekijä... Vai onko viina sittenkin vain viisasten juoma? Ketkö sitten ovat niitä viisaita? Mistä meidän juopottelukulttuuri kumpuaa ja kuinka paljon todella puramme paineita perseiden vetämiseen? Onko siitä apua vai pahentaako se tilannetta? Vai onko syy jopa yhteiskunnan päättäjissä? Kuinka moniteräinen miekka tämä onkaan? Kuinka moni hukkuu humalassa ensikesänä?

Tässäpä onkin puhtimista, mutta pidetään jokainen kiinni omasta mukista ja huoli siitä mitä se sisältää ja paljonko. :D JepJou!