maanantai 21. tammikuuta 2013

Sinä raivostutat minua!

Tytär jättää vaatteensa myttyyn kylpyhuoneen lattialle. Äitiä ärsyttää.

Äiti natisee asiasta jatkuvasti ja tyttöä ärsyttää.

Mies ei kosketa naistaan tarpeeksi usein ja nainen on kiukkuinen.

Nainen natisee miehelleen saamattomuudesta ja mies kokee riittämättömyyttä.

Ystävä sanoo toiselle olevansa sitä mieltä että kannattaisi pureutua lapsuuden aikaiseen isä-asiaan. Ystävä loukkaantuu.

Työnantaja antaa suoraa palautetta tehdystä työstä. Työntekijä kokee epäoikeudenmukaisuutta.



Tunsimmepa mitä tahansa missä tilanteessa tahansa olemme itse vastuussa tunteistamme. On turha alkaa syytellä toisia että SINÄ loukkaat tai SINÄ halvennat ja SINÄ sitä ja tätä. On varsin vastuutonta sysätä vastuu OMISTA tunteista tunteen pintaan nostajan harteille.

Tunteiden aiheuttaja saattaa olla ystävä, lemmikki, isä, äiti, naapuri, taksikuski, naapurin koira, kännykkä, auto.... kuka tai mikä tahansa. Mutta SYYLLINEN tunteisiisi olet sinä itse.

Tälle aiheuttajalle olisi oikeastaan syytä olla kiitollinen koska hän vain auttaa sinua tutustumaan paremmin itseesi. Siispä kun joku nostaa jonkin "negatiivisen tunteen" pintaan. Pysähdy siihen ja mieti miksi tunnet niinkuin tunnet sen sijaan, että syyttelet ja sysäät vastuun tunteistasi aiheuttajalle.

Jos aiheuttaja aiheuttaa "negatiivisia" tunteita tahallaan ei siltikään ole syytä sysätä vastuuta aiheuttajan niskaan. Kolikolla on toinenkin puoli, aiheuttajan olisi myös syytä pysähtyä ja miettiä miksi tuntee niinkuin tuntee. Mikä tunne aiheuttaa kysesitä toimintaa.

"Sitä niittää mitä kylvää."

Sen mitä annat sitä myös saat...

Kannattaa siis jakaa isolla kädellä sitä mitä toivoo itselleen. Ja materialisteille huomautuksena että nyt ei ole kyse mistään ulkoisesta ja mitättömästä materiasta tai rahasta tai mistään mikä aiheuttaa vain hetkellistä hyvää. Ne voivat olla vain välillisisinä välineinä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti